Etusivu   Ajankohtaista   Kuvagalleria   Historia   Linkit   Yhteystiedot     
Asiakirjat   Liity jäseneksi



Pitkälahden Puutarhakerho on perustettu Ruusun-päivänä 4.5.1959. Perustava kokous pidettiin Pitkälahden koulun pihalla ja paikalla oli 29 henkilöä. Päätettiin perustaa Puijon Maamiesseuran alaosastona toimiva puutarhakerho, jonka nimeksi tuli Pitkälahden Puutarhakerho, ja kerhon toimialueeksi määrättiin Pitkälahden koulupiiri.

Ensimmäiseen johtokuntaan valittiin 6 jäsentä. Puheenjohtajaksi Toivo Stjärna, vpj:ksi Aapeli Riipinen, sihteeriksi Olavi Savolainen, rahastonhoitajaksi Viktor Jänis ja jäseniksi Teppo Burtsoff ja Helmi Savolainen. Ensimmäiset tilintarkastajat ovat olleet Erkki Eskelinen ja Antti Hänninen. Jäsenmaksuksi määrättiin 100 mk yhdeltä perheenjäseneltä.

Ensimmäisenä vuonna kerhossa oli 24 jäsentä joista 17 oli miehiä ja 7 naista, ja pienimmillään jäsenmäärä on ollut vuonna 1964, jolloin oli 22 jäsentä. Kannatusjäseniä kerhoon on kuulunut alusta alkaen.

Toimintasuunnitelmat on tehty vuosittain ja ensimmäiset toimintasuunnitelmat on olleet jo varsin monipuolisia. Kerhon alkuaikoina on toimintaan kuuluneet erilaiset kurssit, haastehiihtokilpailut, nappulakisat, retket, tupaillat tietokilpailuineen ja ohjelmineen sekä pikkujoulujuhlat. Tärkeänä osana toimintaan on kuulunut jäsenperheiden pihankunnostuskilpailu.

Pöytäkirjan mukaan ensimmäinen pihakilpailukesä on ollut vuonna 1965, ja palkintosijat ovat jakautuneet seuraavasti:
1. Vihtori Jänis, Pitkälahti, 92 pistettä
2. Helli Stjärna, Pitkälahti, 88 pistettä
3. Alpo Keinänen, Särkilahti, 78 pistettä
Lisäksi saivat kiitosmaininnan kilpailun aikana tapahtuneesta edistymisestä seuraavat henkilöt: Antero Antikainen, Jynkkä, Arvo Turkki, Jynkkä, Tauno Lyytinen, Pitkälahti ja Olavi Savolainen, Pitkälahti. Maatilapihoja on ollut mukana 2 kpl kilpaillen omassa sarjassaan.

Pihanhoitokilpailusta on saatu palkintoina aitoja hopealusikoita. Vuonna 1977 Suomen 60-vuotisen itsenäisyyden kunniaksi jaettiin parhaille pihakodeille Suomen liput pöytäkoossa, seuraaville kynttilänjalat ja sinivalkoiset kynttilät.

60-luvulla kerhon taloutta ovat rasittaneet työvälineiden ja kalusteiden hankinta. Ylimääräinen johtokunnan kokous vuonna 1962 päätti hankkia Ginge-merkkisen reppuruiskun + tarvittavat aineet. Hoitajaksi ruiskulle määrättiin Toivo Stjärna. Vuokraa perittiin 50 mk/jäsen, ei-jäsen sai maksaa 100 mk. Kangaspuut hankittiin vuonna 1963. Hoitajaksi tuli Helmi Savolainen.

Kursseja on ollut varsin monipuolisesti: puutarhanhoito-, voileipä-, vihannesruokien valmistus-, säilöntä-, taimilavojen valmistus-, rikkaruohojen torjunta-, kukkasipulin hyötö-, mansikan viljely-, marjapensaiden hoito ja harvennus- sekä "hoksaa ja helpota siivouskurssi". Kilpailun aiheena on ollut myös: "Kuka kasvattaa suurimman kasvin?"

Kerhon toiminta on perustunut alusta alkaen talkoohengen vaalimiseen, ja samassa hengessä toimimme edelleenkin. Kodin ympäristön ja pihapiirin viihtyvyys, siellä työskennellen ja uurastaen oman käden työn tuloksista nauttien, kasvun suurta tapahtumaa ihaillen ja lintujen konserttia kuunnellen, kanssakäyminen naapureiden välillä. Eikö silloin kerho ole täyttänyt tehtäväänsä?